Piilovirhe-oikeustapaukset

Keskeinen periaate

Kaupan jälkeen tehty yleinen sopimuslauseke, jonka mukaan osapuolilla ei ole enää vaatimuksia toisiaan kohtaan, ei rajoita ostajan oikeuksia myöhemmin ilmenneiden virheiden osalta, ellei rajoitusta ole yksilöity maakaaren 2 luvun 9 §:n 2 momentin edellyttämällä tavalla.

Kuvaus

Ostajat ostivat kiinteistön 18.5.2009, ja pian kaupan jälkeen havaituista virheistä (muun muassa sadevesikaivot ja salaojat) tehtiin 17.8.2009 sopimus, jolla myyjät maksoivat 15 000 euron kertakorvauksen ja jonka mukaan osapuolilla ei sen jälkeen ollut mitään vaatimuksia toisiaan kohtaan kaupan osalta. Keväällä 2011 havaittiin uusia virheitä, joista ostajat vaativat 30 000 euron hinnanalennusta. Käräjäoikeus katsoi välituomiolla, että ostajat olivat sopimuksella luopuneet oikeudestaan esittää uusiin virheisiin perustuvia vaatimuksia, ja hylkäsi kanteen. Hovioikeus katsoi, ettei yleinen vastuunrajoituslauseke täyttänyt maakaaren 2 luvun 9 §:n 2 momentin yksilöintivaatimusta eikä siten estänyt hinnanalennusvaatimuksen tutkimista. Välituomio kumottiin ja asia palautettiin käräjäoikeuteen. Korkein oikeus myönsi valitusluvan ja ratkaisi asian ennakkopäätöksessä KKO 2014:70.